Eilen Sinnalta otettiin happiviikset pois, kun saturoi riittävän hyvin eikä lisähappea oltu tarvittu torstaiaamun jälkeen. Kaksi ateriaa on syönyt kokonaan jo itse, joten kyllä tästä vielä kotiin päästään. Neiti on muutenkin virkeämpi ja hymyilee kovasti. Lääkäri ei käynyt vielä tänään ennenkuin lähdin kotona käymään, mutta kierron jälkeen ollaan viisaampia. Viikko on kohta vierähtänyt, mutta se on keskimääräinen hoitoaika rsv-potilailla. Toipuminen vie aikansa, äidilläkin.

Yöt on olleet tosi risaisia, kun on pitänyt herätä lypsämään, mutta ylpeänä voin todeta että korvikkeeseen ei ole tarvinnut turvautua! Pakkasessa oli vajaa litra, joita on sitten tiputeltu tarvittaessa pikkuiselle. Sairaalassa laskevat aika isot maitomäärät vauvoille, jotta paranisivat varmasti. Onneksi oli pakkasessa vähän varastoja, niin ollaan niillä pärjätty.

Kyllä mä vähän olen virkkaillutkin, mutta suurin osa ajasta on tietysti mennyt sylitellessä Sinnan kanssa. Kuvia sitten ehkä huomenna.